On hienoa, että me ihmiset olemme ottaneet tämän ensimmäisen adventin jotenkin omaksemme. Kirkot täyttyvät ihmisistä, jotka haluavat laulaa yhdessä muiden kanssa Hoosiannaa. Moni sanoo, että joulua ei tule jos ei pääse "hoosiannakirkkoon", se koetaan siis tärkeänä joulun ajan aloittajana.
On jotenkin mahtavaa, että vielä tänäkin päivänä aloitamme kirkkovuoden toivottamalla Jeesuksen tervetulleeksi laulaen(huutaen) samaa kuin väkijoukko pari tuhatta vuotta sitten. "Hoosianna, Daavidin poika. Kiitetty olkoon hän joka tulee Herran nimeen." Siis, pelasta, auta! Se on jotain niin hienoa, että itsellä on usein vaikeuksia laulaa - tunne tahtoo viedä voiton ja lauluäänen mennessään.
Tulee jotenkin myös mieleen Jeesuksen sanat fariseukselle, joka halusi kieltää tuon huudon (luuk.19:40) "Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat."
Anna siis Hoosiannan raikua! Ja saa sitä laulaa muulloinkin kuin tänään. Jos et jostain syystä kirkkoon pääse/ehdi, niin laula vaikka tämän videon mukana. Se on Porvoon kirkosta, vuonna 2008 tallennettu virsi numero 1 - Hoosianna, Daavidin poika.
Piispa Irja Askola päivitti tänä aamuna facebookiaan seuraavalla tekstillä:
Hoosianna!
Saan liittyä joukkoon,
joka kulkee kohti joulua.
Saan laulaa sydämeni kyllyydestä tai
sitten vaan ujosti hyräillä.
Joulupolulla astelemme, me erilaiset ihmiset.
”Hoosianna”
taipuu kaikenlaisten ihmisten todellisuuksiin.
Joku muistaa alkuperäisen merkityksen:
Jumala, armahda meitä ja juuri minua nyt.
Joku toinen huomaa aasilla matkaavan Jumalan:
etenee hitaasti, jotta ehtii nähdä,
ei piiloudu panssareitten taakse,
jotta tulee osaksi yhteistä ihmisyyttä,
ihoetäisyydelle.
Hoosiannaa laulan ja rukoilen:
Että en olisi kenellekään este päästä lähelle
Jumalan kansan värikästä joukkoa.
Hoosianna!
Että en olisi milloinkaan porttivahti,
joka rajoittaa ihmisen oman äänen
ja suoran yhteyden Jumalalle.
Hoosianna!
Että yllättyisin adventtikulkueen keskellä,
Jumala liikkeellä kansalaisten keskellä.
Silloin ja yhä näinä päivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttiystävällinen blogi - jätä siis terveisesi - oletko ehkä olemassa?