Ikkunaan saakka ei verho ole vielä päässyt, ja siinä piileekin pieni jännitysmomentti... Onkohan verho tarpeeksi leveä? Ikkunan leveys kun on vain arvioitu, joku laiskuus siinä kohtaa kai iskenyt etten ole saanut mittanauhaa koskaan esille kun olen ikkunan luona vieraillut (sijaitsee eri osoitteessa tuo ikkuna siis). Toivon että 120cm on riittävästi... Enempää en jaksanut. Iski laiskuus, tai oikeastaan motivaation puute. Luulen että tämän kokoinen työ on maksimi - yhtään suurempi, niin jäisi minulla kesken. (Ihan niinkuin aikoinaan lähes jokainen käsityötunnilla aloitettu työ.. Mistähän opettaja mullekin numeron aina keksi kun mitään valmista ei koskaan tullut)
Kun salusiini oli saanut kaikki tarvitsemansa silmukat tuli virkkaajalle kuitenkin jotenkin tyhjä olo. Mitäs sitten tekis? Jotain piti aloittaa, ja tällä kertaa jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa. Löysinkin yhdestä taannoin ostamastani virkkauslehdestä kivan pikkuliinan ohjeen, ja ajattelin kokeilla tulisiko siitä mitään. Se oli lehdessä mielestäni aika hauskan mallinen, eikä virkattavaakaan ollut kuin 11 kerrosta!
Yksi ilta siinä meni, ja tässä on tulos:
Liinasta tuli vähän pienempi kuin odotin, mutta kyllä sen päälle pieni kahvikuppi ja pullalautanen mahtuu. Pitäisiköhän tehdä oikein sarja ja käyttää kahvipöydässä... Toisaalta, jotain uutta kivaa olisi hauska kokeilla. Pysyisi se motivaatiokin paremmin yllä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttiystävällinen blogi - jätä siis terveisesi - oletko ehkä olemassa?