Kesälomareissulla

Näin kesäloman aikaan on mukava kierrellä Suomea - niin paljon nähtävää löytyy tästä meidän pienestä maasta! Viime viikkoon kuuluikin paljon kävelemistä sekä jonkun verran autoilua kun siirryttiin paikasta toiseen.

Tournee alkoi Turusta, josta teimme päiväreissut Raumalle ja Kustaviin. Hämeenlinnassa tuli myös käytyä pitkästä aikaa. Reissu oli kertakaikkisen rentouttava vaikka jalkani huusivatkin jo loppuviikosta hoosiannaa.

Raumalla oli visiittimme aikana käynnissä pitsiviikko. Ihan ei päiväreissun aikana selvinnyt, että miten se kaupungissa näkyy. Mutta nähtävää riitti, ja pari geokätköäkin tuli noukittua päivän aikana.

Kuvaan piti tietenkin saada edes yksi nyplääjä. On muuten ihmeellinen taito se. Miten lankoja näennäisen summittaisesti edestakas heittelemällä saakin niin hienoja luomuksia? Patsas kertoikin että: "Siins saa hikkoill ennengo siin leippäs ansaitte. Eik stää kaikk taulpääp pyst tekemänkkä." Varmasti totta joka sana, en epäile.

Seuraava päivä vietettiin aurinkoisessa Kustavissa. Volter Kilpi - viikko takanapäin, mutta meillä olikin mielessä enemmän lekottelu mökin rannassa ja keskittyminen olennaiseen.. lepoon, syömiseen ja yleiseen oleiluun. Toki hautuumaalla piti käydä kyseistä herraa tervehtimässä, kuuluuhan hän puoliskon sukuun.

Se, mikä minua jaksaa joka kesä Kustavissa hämmästyttää, on ihmispaljous paikallisessa marketissa. Toisaalta, eipä sen pitäisi olla mikään ihme, monilla on mökkiä ja kesäasuntoa siellä. Kaupassakäyntiin on asennoiduttava oikein ja valmistauduttava aina jonottamaan kassalle heti sisälle astuttua. Tavallaan kätevää kun voi jonottaessa koota ostoskopan tavarat kasaan ja kas, sitten oletkin jo kassalla!



Kustavista suuntasimme sitten Hämeenlinnaan. Edellisestä visiitistä olikin jo kulunut aikaa, suurinpiirtein 20 vuotta. Kaupunki on jäänyt kuitenkin hyvin mieleen lapsuudesta, erityisesti Aulangon alue. Mietin etukäteen, että miten mahtaa muistot ja todellisuus kohdata, mutta hienosti kohtasivat. Paikka on upea.

Reippailimme Aulangon hotellin tuntumasta Joutsenlammelle ja sieltä ylös näkötornille. Joutsenet olivat paikalla poikueneen ja nousu näkötornille yhtä tehokas jumppa kuin muistelinkin. Joutsenet antoivat meille vielä lisälenkin linnoittuen keskelle kulkutietä. Jotkut siitä joutsenten vieritse ajelivat pyörillä, mutta minulle on iskostunut niin hyvin mieleen käsky pysyä kaukana poikuetta hoivaavasta joutsenesta, että en ottanut välikohtauksen riskiä. Lisäksi ajattelen, että noita upeita luontokappaleita tulisi kunnioittaa.

Näkötornille päästiin, ja ehdittiinpä ennen tornin sulkeutumista ihailla hetki kauniita maisemia. Pienessä tuulenvireessä sai virkistäytyä ennen karhuluolaan laskeutumista.

Nuo karhut olivat myös jääneet jotenkin erityisesti lapsuudesta mieleen. Ehkäpä silloin mietin, mitä on tapahtunut kun ovat noin paikoilleen jähmettyneet. Nyt aikuisena ihmettelin enemmänkin portaiden määrää ja laskun jyrkkyyttä. Sekä sitä, mistä on aikoinaan rakennuttajalle tullut mieleen tällainen paikka luoda.

 Karhut saivat kuvan ottamisen jälkeen seurata hetken paikallaan pyörimistä ja kolojen tutkintaa. Pitihän se Aulangon reissullakin yksi kätkö etsiä... :)


Hämeenlinnan vierailulla ehdimme tutustua myös Parolan Panssarimuseoon, Sibeliuksen syntymäkotiin sekä Vanajanlinnan upeaan majoitukseen. Vanajanlinnassa olisi ehkä voinut viettää toisenkin yön (jos oma talous sen sallisi), mutta komeat  puitteet, pehmeät sängyt, suuri kylpyhuone ja erittäin maistuva aamiainen tuli kuitenkin koettua tuossa lyhyessäkin ajassa. Suosittelen kaikille!

Parolan panssarimuseo

Sibeliuksen syntymäkoti 

Vanajanlinnan etupiha

Eikä se kotiinpaluukaan ikävä ollut. Kotikaupungissa oli hyvässä käynnissä Meripäivät ja tokihan niihin piti osallistua. J. Karjalainen ja PMMP vetivät molemmat hienot keikat ja heidän sävelet soivat vieläkin mielessä. Tästä on hyvä jatkaa lomaa!