perjantai 22. kesäkuuta 2012

Kestämätöntä!

Lueskelin Juhannusaattoaamun ratoksi työsähköpostiin pompsahtanutta ekotuen kuukausikirjettä - ei ehkä kaikkein hilpeintä luettavaa. Opin että omaamme maailman 12. suurimman ekologisen jalanjäljen ihmistä kohti, ja että tällä elämäntyylillä kulutamme (siis koko ihmiskunta) puolitoista kertaa sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. Kulutuksemme on ylittänyt maapallon kapasiteetin jo  70-luvulta asti. Kestämätöntä siis.

Vähän aikaa sitten uutisoitiin Rion ympäristökokouksesta. Jäin siihen ymmärrykseen, että jostain syystä tavoitteeksi olikin asetettu loppuasiakirja mahdollisimman nopeasti aikaiseksi - sisältö olikin sitten toissijaista. Kukaan ei ollut asiakirjaan tyytyväinen, eikä se sisällä mitään konkreettisia ohjeita, sääntöjä tai keinoja. Tuntuu kestämättömältä. Eikö luulisi, että kun meidän kulutustottumuksemme ylittävät maapallon sietokyvyn, olisi ehdottoman tärkeää saada kulutus kuriin? Siinä tarvittaisi selkeitä yhteisiä sääntöjä.

Vaikka erilaiset yritykset ja tuotantolaitokset ovatkin isossa roolissa siinä, miten kestävää meidän elämämme ja kulutuksemme on, voimme myös itse vaikuttaa. Se vaatii vain vähän viitsimistä. (Sitä, mikä ilmeisesti puuttui ympäristökokoukselta Brasiliassa?) Lopulta me ihan tavalliset ihmiset vaikutamme paljon myös siihen, miten meille myytäviä tuotteita tuotetaan. Älä osta kestämätöntä.

Olihan siinä kuukausikirjeessa jotain ihan valoisia ja hyviäkin asioita - ei vain pimeitä tulevaisuudenkuvia. Tässä poimintoja hyvistä vinkeistä ja ohjeista joita voi omassa arjessaan toteuttaa ja pyrkiä pois kestämättömyydestä.


Kuluta harkiten:
  • Kuluta vähemmän, osta vain mitä tarvitset
  • Vältä pakkauksia ja kertakäyttötuotteita, hylkää pienet annospakkaukset
  • Suosi kotimaisia ja paikallisia tuotteita
  • Valitse ympäristömerkki, suosi luomua ja Reilun kaupan tuotteita

Kuluta loppuun:
  • Käytä kestäviä, korjattavia tai jätteenä hyödynnettäviä tuotteita
  • Korjaa vanha ennen kuin vaihdat uuteen
  • Huolla säännöllisesti vaatteet ja jalkineet, huonekalut, auto ja kodinkoneet
  • Kysy sukulaisiltasi, kierrätyskeskuksesta, kirpputorilta tai lehden palstoilta käytettyä
  • Sovi yhteiskäytöstä ja -hankinnoista, kun itse et jotakin jatkuvasti tarvitse

Lajittele ja kierrätä:
  • Vie kierrätyskeskukseen, kirpputorille tai avustuslähetyksiin tavarat, joita et enää tarvitse
  • Lajittele jätteistä lasi, metalli, keräyspaperi, kartonki, vaaralliset jätteet ja biojäte
  • Vaihtele työkaverisi kanssa muutakin kuin ilojasi ja surujasi
  • Jos mahdollista, kompostoikaa biojätteet



Älä nuukaile elämässä, säästä tavarassa!

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Raparperipiirakka

Niin oli maistuva - mehukkaan maukas - raparperipiirakka, jonka viime viikolla tein, että on pakko laittaa ohjekin tänne nettimaailmaan (vähän itselleenkin ylös).

Ohjeen löysin jostain netin syövereistä. Ei siis ole oma lainkaan.
Valmistamiseen mennee n. puolitoista tuntia aikaa. Varsinkin jos raparperit löytyvät omalta pihalta, eikä tarvitse kauempaa niitä metsästää!


hiukan on epäselvä kuva - mutta siitäkin huolimatta oli maukas piiras!

Muruseos:
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
250 g voisulaa

Pohjataikina:
noin 2/3 muruseoksesta
2 dl piimää
1 kananmuna

Täyte:
1 l raparperipaloja
2 tölkkiä rahkaa (2 x 250 g)
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria

Pinnalle:
noin 1/3 muruseoksesta

Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon.
Käytä 2/3 muruseoksesta pohjataikinaan. Jätä kolmannes pinnalle ripoteltavaksi.

Lisää pohjataikinaan keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna.
Levitä seos leivinpaperilla peitetylle uunipellille.
Ripottele pohjataikinan päälle noin litra raparperipaloja.

Sekoita rahka, sokeri, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle.
Ripottele lopuksi muruseosta pinnalle ja paista piirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia.