maanantai 21. lokakuuta 2013

Radioituna

Eilen sain ilon olla mukana toteuttamassa sanajumalanpalvelusta Kotkan kirkossa. 
Erityistä tästä tapahtumasta teki se, että tosiaan vietettiin sanajp:ta eikä messua. Ja että sain mukaani musiikkia toteuttamaan hyvän ja suhteellisen ison porukan huippumuusikoita. Kirkon parvella oli lisäkseni seitsemän muutakin kanttoria sekä vielä lyömäsoittaja ja klarinetisti. 

Ai niin, ja kaikki mitä tehtiin meni suorana radioon...

On se vaan jännä juttu, miten voikin etukäteen tuntua vatsan pohjassa asti tämä tieto siitä, että kuulijoita saattanee olla normaalia enemmän. "Entäpä jos sähellän ja söhellän, enkä saa oikeita rekisteritappeja nykäistyä virsiin ja litrugiaan ja muuhun musaan. Entä jos annan kuorolle väärän äänen, entä jos soitan väärin.. entä jos... sitten menee kaikkien pyhäpäivä pilalle." 

Mutta toisaalta taas. Musiikkeja ja kokonaisuutta oli innostavaa suunnitella ja rakentaa. Sovitusten teko oli erityisen kivaa, sai antaa mielikuvituksen lentää. (Vaikka eihän se nyt tietenkään aina lennä, jolloin kiva ei ole se osuvin kuvaus :) Ja se yhdessä tekeminen, se on rikkaus!

Ehkä mieleenpainuvin hetki eilisessä jumalanpalveluksessa minulle kanttorina oli se, kun havahduin kesken virren siihen että naamallani oli leveä hymy ja soittelin lähes silmät kiinni vain nauttien siitä hetkestä, musiikista, yhteisestä tekemisestä ja kaikesta siitä mitä ympärilläni tapahtui ja kuului. Voiko parempaa työtä olla olemassakaan?

Ideaali tilanne olisi mielestäni se, että aina voisi toteuttaa jumalanpalveluksia ja messuja näin. Että olisi innokkaita muusikoita ympärillä, että olisi aikaa keskittyä sovituksiin, messun kokonaisuuteen ja sen harjoitteluun. Että se, millaisena itse näkee ja kokee messun saisi tulla myös kirkkovieraiden nähtäväksi ja koettavaksi. Ei vain silloin joskus harvoin kun se menee radioon tai televisioon (tai on joku muu erityinen pyhä), vaan että se olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. 

Jaetaanpa vielä, jos joku haluaa hartautua eilisen aiheisiin vielä myöhemminkin (tämä on kuunneltavissa viikon  Yle Areenassa). Saarna oli ajan hermoon osuva, ja suosittelen kuulemaan (kohdasta 27:40)

Ja..yksi omista lempikohdistani alkaa aikaleimalla 32:55... ;)